Sirpa Kähkönen, 36 uurnaa. Väärässä olemisen historia.
Sirpa Kähkönen on kirjoittanut teoksen, joka avaa hänen omaa sukutaustaansa, perhettään ja omaa kasvuaan. Se on luokiteltu kaunokirjallisuuteen, mitä se ehdottomasti on, mutta sanottakoon heti, että kyse ei ole jatkuvajuonisesta, tarinallisesta romaanista perinteisessä merkityksessä.
Kirjan alaotsikko Väärässä olemisen historia viittaa sisältöön ja kirjailijan kokemuksiin. Hänen isoisänsä oli vakaumuksellinen kommunisti ja kärsi siitä rankasti. Äitinsä oli sairauksiensa vuoksi väärinymmärretty, eikä hän aina oikein ymmärtänyt tytärtään Sirpaa. Kähkönen käsittelee kirjassa loistavasti sukupolvien yli yltäviä traumoja.
Kuopio-sarjan lukeneille kirja avaa romaanien henkilöiden yhteyksiä Kähkösen suvun oikeasti eläneisiin sukulaisiin. Niinpä suosittelen kirjaa sarjan parissa viihtyneille.
Kähkönen on tarkkanäköinen niin konkreettisesti kuin psykologisesti. Havaintonsa hän osaa kirjoittaa herkästi, ja kuitenkin hän myös sanoo vaikeita, raadollisiakin asioita suoraan. Ilmaisu on ennestään hänen kirjoistaan tuttua: omaperäistä, puhuttelevaa ja kaunista. Kähkösen romaanit ovat olleet muutamaan kertaan Finlandia-ehdokkaina, ja mielestäni tämän kirjan pitää kielellisen ilmaisunsa vuoksi olla vähintään ehdokkaana tänä vuonna, jollei jopa voittajana.