Alena Mornštajnová, Hiljaiset vuodet
Tässä romaanissa on kaksi tarinaa tsekkiläisestä perheestä. Yhtä kertoo tytär Bohdana. Hän elää ja kasvaa isänsä ja äitipuolensa kanssa. Suhde isään on ongelmallinen, sillä tytär kokee, että hän on isälle vain ilmaa. Sen sijaan äitipuolensa kanssa Bohdana pärjää hyvin, ja kuollutta äitiään hän ei edes muista. Varttuessaan Bohdana tajuaa, että hän ei tiedä perheestään eikä suvustaan juuri mitään, ja yrittää itse selvittää asioita.
Toista tarinaa kertoo Bohdanan isä, ja tässä tulee esiin yhteiskunnallinen näkökulma ja aikojen muuttuminen. Isä on ollut vakaumuksellinen kommunisti, joka on päässyt puolueessa hyvään asemaan. Se on tuonut hänelle hyväksikäytettäviä etuuksia.
Kun perhettä kohtaa häpeällinen tragedia, isä joutuu luopumaan puoluetehtävistä, perhe vaihtaa paikkakuntaa, ja isä menee tavalliseen työhön. Hänen maailmankuvaltaan putoaa pohja pois, kun Itä-Eurooppa 1990-luvulla vapautuu Neuvostoliiton vaikutuspiiristä. Tästä näkökulmasta olisin mielelläni lukenut vielä enemmänkin ja isän kannalta syvällisemmin.
Ajallisesti kirja kattaa useita vuosikymmeniä toisesta maailmansodasta 1990-luvulle. Perheen sisäiset ongelmat ja romaanin psykologinen ulottuvuus ovat yleismaailmallisia.