Jack Black, Kulkurin tarina

Jack Black kertoo kirjassa elämästään 1800-1900-lukujen vaihteen amerikkalaisessa alamaailmassa. Black elätti itsensä murtovarkaana, kiertäen maata tavarajunien matkassa. Tarina on se tavallinen: rikollinen ura saa alkunsa sattumalta ja nuoruuden seikkailunhalusta. Blackin mukaan hänestä tuli todellinen rikollinen vasta vankilassa, jossa ihminen menettää ihmisarvonsa. Rangaistukset synnyttävät vangissa katkeraa kostonhalua ja vakiinnuttavat hiljalleen yhteiskuntavastaisen rikollisen identiteetin. Vankilaolot olivat tuohon aikaan todella rajut pakkopaita- ja ruoskintatuomioineen.

 

Kirja avaa kiehtovan kurkistusaukon siihen todelliseen Villiin länteen, joka elokuvissa jää näkemättä. Elämä on karua ja julmaa, mutta yhteiskunnan marginaalissa elävät huolehtivat toisistaan. Maankiertäjien ja pikkurikollisten alakulttuurissa on omaleimainen viehätyksensä: maantie on avoin, taivas korkea ja kaverit reiluja. Iän karttuessa rikollinen elämäntapa alkaa kuitenkin kantaa veroaan yhä rankemmin, ja kaidalle polulle astuminen onkin lopulta tarinan looginen päätepiste.