Sampokommentit

Tämä kirja on jännä. Okei, on se myös vähän jännittäväkin, kuulumatta silti jännitysgenreen. Nimittäin puolalaisessa vuoristokylässä rupeaa ihmisiä kuolemaan vähän

Itämeren rannoilla on vuosisatojen ja -tuhansien saatossa tapahtunut paljon. Kauppaa ja sotia on käyty, kuninkaita ja kuningattaria on tullut ja

Pelaaja-lehden pitkäaikaisen kulttuuritoimittajan Janne Pyykkösen kokoama Playstation-kansa käy läpi Pleikkareiden tarinan Suomessa 1990-luvun Playstation 1:n julkaisusta nykypäivään. Painotus on selvästi

Tulirinta on romaani Erik Edelfeltistä, Albertin pojasta, josta tiedetään kovin vähän. Historioitsija Anna Kortelainen on etsinyt hänestä tietoa, ja taiteilijan

Rosemary pestautuu alukselle, jonka tehtävänä on puhkoa liikennetunneleita avaruuteen. Miehistö saa yllättäen suuren työkeikan kaukaisen, pienen planeetan luota. Alkaa avaruuden

TJ Klune Linus Baker pyrkii olemaan ihanteellinen Maagisen Nuorison Huolenpito-Osaston sosiaalityöntekijä. Hän on viimeiseen asti objektiivinen ja kertaa päivittäin työpaikan

Tuukka Hämäläinen, Aleksadr Manzos Videopelien pelaamisesta on tullut yhä yleisempää ja hyväksyttävämpää. Silti useimmiten mediassa niistä puhutaan suurena bisneksenä tai

Kun arki on ankaraa, moni hakee lohtua kirjallisuudesta. Ruotsalaisen Sofia Lundbergin esikoinen Punainen osoitekirja on tällainen hyvän mielen romaani, joka

Tässä ovat Suomen yleisimmät puulajit yksissä kansissa. Kyseessä ei ole luonnontieteellinen esitys, vaan kirja tarkastelee ihmisten ja puiden yhteistä kulttuurihistoriaa.

Terveisiä bussimatkalta 1940-luvun Kaliforniasta! Kirjan ensimmäinen virke oli vähän tyrmistyttävä ja vaikealukuinen tarkkoine aikoineen ja paikkoineen. Mutta kun olin lukenut