Ilmar Taska, Pobeda 1946
Ilmar Taska (s. 1953) on Virossa tunnettu elokuvan ja teatterin maailmasta. Hänen perheensä oli karkotettuna kotiseudultaan Neuvostoliittoon. Taska opiskeli Moskovan filmi-instituutissa ja työskenteli Viron lisäksi pitkään myös Ruotsissa, hän on tuottanut ja ohjannut teatteri-esityksiä ja elokuvia. Hän perusti 1990-luvulla Viron ensimmäisen kaupallisen televisiokanavan.
Pobeda 1946 on hänen ensimmäinen romaaninsa, joka ilmestyessään herätti Virossa kovasti mielenkiintoa. Kirjassa eletään aikaa, jolloin toinen maailmansota on juuri päättynyt ja Neuvostoliitto miehittänyt Viron. Tallinna on puoliksi raunioina, mutta siellä eletään. Tarinassa on virolainen perhe: poika, äiti ja isä. Vanhemmat ovat vakaumuksellisia Viron itsenäisyyden kannattajia, ja isä on ollut kansalliskomitean jäsen.
Kirja alkaa heti pahaenteisesti: perheen poika on kovin kiinnostunut autoista, ja hänet houkutellaan kadulta nousemaan upouuden Popedan kyytiin. Poika ystävystyy tämän mukavan Pobeda-sedän kanssa, joka on Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun työntekijä. Poika on kovin kiinnostunut autoista, mutta ei ole sattumaa, että mies kohdisti kiinnostuksena juuri tähän poikaan. Pian perheen isä viedään väkisin kotoa. Mies lähentyy perhettä urkintamielessä, ja tunnelmat ja tilanteet lähtevät kehittymään vaarallisiksi ja jännittäviksi.
Olematta jännitysgenreä tämä kirja on parhaimmillaan psykologisen jännittävä. Mutta sikäli surullinen, että kyse ei ole puhtaasta fiktiosta, vaan samantapaisia kohtaloita on voinut olla Virossa ties kuinka monia. Aikakaudella on monia yhtymäkohtia nyky-Venäjään: on kansanvihollisia, tekaistuja tuomioita, ilmiantajia. Kirjan keskeisillä henkilöillä ei kaikilla ole nimiä. Se luo vaikutelman toisaalta kasvottomasta vallankäyttäjästä, toisaalta vallankäytön kohteena olevista henkilöistä vain ihmismassana.
Taskalta on viime vuonna käännetty hänen toinen romaaninsa Tulevaisuuden kutsu