Sirpa Kähkönen, Vihreä sali
Kuopio-sarjan yhdeksännessä osassa ollaan 1960-luvulla, ja pääosissa on kolme nuorta, Irene, Leo ja Jaakko, jotka ovat olleet ystäviä lapsista asti ja kasvaneet samassa ympäristössä.
Alta parikymppisinä jokainen heistä oireilee, joko teini-ikää, kotiolojaan tai mielenterveyttään. Kirjan rakenne on sellainen, että kukin henkilö pääsee vuorotellen ääneen. Tässä romaanissa Sirpa Kähkönen entistä vahvemmin porautuu ihmisten mieliin, ja tekee sen vaikuttavasti. Tunteet ovat väkeviä ja perusteltuja, ja ne ilmaistaan kauniilla kielellä ja tuoreilla vertauksilla.
Kirja pistää miettimään, miten sodan vaikutukset heijastuvat näihin nuoriin välillisesti heidän vanhempiensa ja isovanhempiensa kautta.
Sarjan vanhempiin osiin on edelleen kytkös Anna ja Lassi Tuomen kautta. Lassi käy turistimatkalla Leningradissa, kaupungissa, joka oli Petrograd silloin kun hän nuorena siellä asui. Anna puolestaan työskentelee samassa kukkakaupassa, jossa Irene on apulaisena. Tapahtumat rupeavat kehkeytymään Irenen kadottua yhtenä talvisena päivänä.